maanantai 29. huhtikuuta 2013

Kasvissyöjän makkarawok



Jatkoin tänään virityksiä Hälsans Kök -tuotteista, joita sain testattavaksi Buzzadorin kautta. Pari päivää sitten tein Chorizo Soijamakkaroista keiton - siitä tuli tosi hyvä. Avasin keittoa varten kaksi soijamakkarapakkausta, mutta totesin että yksikin pakkaus riittää siihen soppaan ja säästin toisen seuraavaan settiin.
Olisi tosin jo pitänyt arvata - jos taloudesta löytyy yksikin lihansyöjämies, niin makkaraa ei kannata jättää näkyville jääkaappin. Selkäni käänsin ja kaksi neljästä soijamakkarasta oli jo hävinnyt. Mies oli paistellut makkarat eikä muuten ollut edes huomannut etteivät olleet "oikeita" makkaroita...

Eli lounaan pohjaksi minulla oli kaksi soijamakkaraa, kantapala ananasta ja eilisiä riisinuudelin jämiä - thaipyttis:

1 paketti Hälsans Kök soija chorizomakkaroita
3rkl oliiviöljyä
3 sipulia
3 valkosipulin kynttä
1/3 tuorechilipalko
5cm pala inkivääriä
1 pussi Thai wokvihanneksia
5dl valmiiksi keitettyjä riisinuudeleita
2 viipaletta tuoreananasta

Paloiteltu soijachorizo ruskistellaan kevyesti oliiviöljyssä. Pannulle lisätään viipaloitu sipuli, pilkottu valkosipuli ja pieneksi pilkotut inkivääri & chilipalko. Kuullotetaan hetki ja lisätään jäinen wokvihannespussi. Kun vihannekset ovat aikalailla sopivia (muutama minuutti), sekaan lisätään pilkotut riisinuudelit ja tuoreananas. Hetken pyöräytys ja valmista on.
Maustoin wokin tilkalla soijakastiketta. Lautaselle chilikastiketta ja persiljasilppua.
Nopea ja hyvä setti tuli tästäkin. En ole aiemmin kokeillut makkaraa wokissa mutta toimii näinkin. En nyt osaa tähän reseptiin ihan peruslenkkiä tai kevytnakkeja suositella, mutta hyvinmaustettu soijachorizo sopi wokattavaksi ihmeen hyvin. Sai lapsiltakin kovasti kehuja.



Kokonaista kaksi soijamakkaraa viiden ruokailijan lounaspohjana :)





Hälsans Kök -tuotepaketti tuli minulle Buzzadorin kautta testattavaksi. Buzzaus on minulle yksi mukava harrastus muiden joukossa. Buzzaajana saan silloin tällöin testattavaksi uusia mielenkiintoisia tuotteita. Mitään palkkaa touhusta ei makseta, mutta kivat tuotepaketit toimivat kannustimena.
Uusia buzzadoreita rekrytoidaan jatkuvasti. Jos innostut aiheesta niin voit ilmottautua TÄÄLLÄ.
Juttuja aiemmista buzzauskokemuksistani ja lisätietoa aiheesta löydät TÄÄLTÄ.

kasviswokki / kasvismakkara wokki / soijamakkara resepti / 

perjantai 26. huhtikuuta 2013

Osta oma tai lainaa lapsilta

Paras ja eniten käyttämäni apuri puutarhassa:



Noin eurolla joka romukaupasta löytyvä lasten muoviharava. Jos siinä on kiinni liimattu puuvarsi, niin sahaa se pois siitä mistä muovihara alkaa. Tämä monitoimityökalu, joka istuu näppärästi käteen, on ihan lyömätön pensaiden ja puskien alusten, sekä kukkapenkkien putsaamiseen, ei revi aluskasvillisuutta tai pieniä sipulikukkia. Toimii myös pienten rikkaruohojen juurtenpätkien putsaamiseen maankäännön yhteydessä. Käännä harava toisinpäin ja tapilla saa vedeltyä kylvövaot.

Edellinen harani kesti lähes kymmenen vuotta. Viimekesänä hankin tämän - on hiukan leveämpi kuin vanha versio ja ehkä aavistuksen sen takia kömpelömpi, mutta hyvä tämäkin. Suosittelen - osta oma tai lainaa lapsilta. Tosin saattavat lievästi hermostua varren katkaisusta :D

torstai 25. huhtikuuta 2013

Hyvä kiertoon...

Tykkään puutarhassa ruukuista - mitä isommista sen parempi. Isoihin ruukkuihin vaan uppoaa ihan tajuttomasti säkkimultaa. Se säkkikasa siellä Halpahallin nurkalla on aina sateesta märkä ja kuraroiskeinen. Ja kun ne seitsemän säkkiä kuuden hinnalla on sitten maksettu ja kammettu peräluukkuun, niin ihan sama vaikka pyyhkii kädetkin siihen takinrinnukseen - pilalla se on jo kuitenkin...
Se peräluukkuun raahattu multasäkkiläjä muuten tuntuu aina ihan isolta kasalta - ja maksaakin sen mukaan. Sitten kun levittelet niitä säkkimultia tontille, niin on kuin maa nielaisisi mullan... Miten se voikin muuttua niin vähäksi... Mutta mikä ei häviä, konkreettisestikaan koskaan, ovat ne muovisäkit ja näyttää että niistä kertyvä kasa on loppupeleissä isompi kuin se sisältö...

Mikä meille harrastelijapuutarhureille keväisin on hyvää ja melkeinpä parasta, on hevonpee. Viime keväänä jätin multasäkit väliin ja hain kerralla peräkärryllä motin-parin peekasan. Hevosenlanta on ongelmajätettä ratsastustalleille ja ainakin täällä pikkukaupungin kupeessa sitä saa senkun hakee. Toki huomaavainen voi olla, ja muistaa isäntää jollain pienellä tuliaisella :)

Lanta kannattaa ottaa mahdollisimman vanhana eli palaneena. En nyt osaa sanoa miten vanhaa erää viime kevään lasti oli, mutta täytin kokeeksi kaikki isot ulkokukkaruukut pelkällä peellä. Peetä olen hakenut toki aiemminkin ja levitellyt kukkapenkkeihin. Kasvimaalle tai ruukkuihin siltään en sitä ole arvannut käyttää. Syötäviä olen lannoittanut ruohosilpulla.

Muutamaan ruukkuun Cittarin alelaarista miljoonakelloja 0.50e/kpl. 

Yllättivät iloisesti ja kukkivat upeasti koko kesän. Eivät kaivanneet lisälannoitusta :D



Muutamaan ruukkuun kylvin samettikukan siemeniä. Heitin pintaan hiukan hiekkamultaa etteivät ihan säikähdä.


Kukkivat upeasti koko kesän.

Pelargonintaimet istutin myöskin pelkkään peehen, sekaan heitin vähän kalkkia.


Eivät ihan parhaassa iskussa olleet, mutta viime kesä oli niin sateinen Keski-Suomessa että laitan sen syyksi huonon pelargonivuoden...


Ja viimekeäsäisen peekasan tarina jatkuu: Tänä keväänä uskallan ottaa ruukuissa vuoden muhineen peen jo ruokakäyttöönkin - eli lapioin viimekesänä kukkien alustana tekeentyneen peen ruukuista kasvimaalle siihen perustettavaan purjopenkkiin :)
Heitin kasan peetä myös lasilavaan. Lasilavan ruohosipuli on jo (25.4) hyvällä mallilla. Olisin kylvänyt viime viikolla ensimmäiset salaatitkin, mutta lasien pesu taitaa olla ensimmäinen operaatio.

Viimekesäinen pee näyttää ja tuntuu nyt ihan täydelliseltä - muhevaa mustaa multaa säkkitolkulla :D

keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Kasvissyöjän makkarakeitto / sopa de chorizo

Tähän soppaan osui nyt montakin sattumaa: Se on osa Buzzador Hälsans Kök -blogikampanjaa, johon ilmottauduin mukaan. Kampanjaohjeessa oli lueteltu tuotteita, joista toivottiin käyttäjäkokemuksia. Oman paikkakuntani S-Marketista löytyi niistä ainoastaan yhtä laatua, Falafel-pyöryköitä. En halunnut rajoittaa  testausta viiteen pakettiin falafelleja, joten toiseksi testattavaksi otin Hälsans Kök Soija Chorizo-makkaroita.
Chorizo on espanjalainen, usein aika tulisestikin paprikalla maustettu makkara. Jatkoin siihen liittyen minulle tuttua Espanja-teemaa ja tein keiton espanjalaiseen sofrito-pohjaan.

Ja näin valmistuu espanjalaisen ex-anoppini valvovan katseen alla moneen kertaan harjoiteltu, mutta nyt suomalaiseen makkarakeittoon muunneltu sofrito:

2 rkl kylmäpuristettua oliiviöljyä (reilu loraus)
2 isoa sipulia pieneksi pilkottuna
5 valkosipulin kynttä viipaloituna
1 vihreä paprika pieneksi kuutioituna (korvasin punaisella)
5 tomaattia pieneksi pilkottuna (korvasin rasiallisella pakastettuja kirsikkatomaatteja ja 40g tomaattipyrettä) tai noin 2dl luomutomaattimurskaa tai Pirkka luomu tomaattikastiketta
1 iso porkkana pieneksi kuutioituna
1 laakerinlehti
1rkl paprikajauhetta
1/2tl rouhittua mustapippuria

Kattilaan reilu loraus öljyä ja kohtuullinen lämpö. Kuullotetaan aluksi sipulit ja valkosipulit. Lisätään paprikasilppu. Kun ne ovat hiukan pehmenneet, sekaan lisätään porkkana, tomaatit ja mausteet. Jätetään hautumaan kohtuullisella lämmöllä noin parikymmentä minuttia. Porkkana ei kuulu sofritoon ollenkaan, mutta suomalaiseen makkarakeittoon mielestäni kuuluu :)

1kg perunoita
1 luomu kasvisliemikuutio
1 pussi Hälsans Kök Soija Chorizomakkaroita
Persilja- ja ruohosipulisilppua
Tarkista suola vasta makkaroiden lisäämisen jälkeen

Sofriton hautuessa kuoritaan (luomuperunoita ei tarvitse kuoria) ja pilkotaan perunat. Huuhtele perunoista tärkkelys ja lisää ne noin parikymmentä minuuttia hautuneen sofriton sekaan. Pyörittele perunanpaloja kattilassa jokunen minuutti jotta ne saavat makua tomaatti-sipuli-pohjasta. Lisää vettä sen verran että kasvikset peittyvät reilusti ja yksi kasvisliemikuutio.
Jätetään kiehumaan hiljalleen kunnes perunat ovat aldente.

Makkara pilkotaan ja ruskistetaan pannulla öljytilkassa. Lisätään keittoon kun perunat ovat "viittä vaille" kypsiä. Koristellaan vielä persiljasilpulla.


Pakastan syksyllä puutarhan ylijäämä kirsikkatomaatit paloiteltuna. Vaikka vetistyvät hiukan pakastettaessa, käyvät erinomaisesti tomaattipohjaisiin keittoihin ja patoihin. Kun käytän pakastettuja tomaatteja sofritoon, lisään hiukan tomaattipyrettä. Jos käytät kaupan tomaattimurskaa, pyrettä voit lisätä hiukan tai jättää pois - maun mukaan :)

Sipulit ja muut kasvikset kuullotetaan - eikä haittaa vaikka kevyesti ruskistuvatkin.









Tämä on ihanan tuhti ja lämmittävä kylmän päivän keitto. Makkaroita ei kasvismakkaroiksi hevin tunnista.

Soijamakkarat olivat minulle ihan uusi tutttavuus. Yllättävän makkarankaltaisia olivat ihan pelkiltäänkin maisteltuna.

Ainesosaluettelo on sellainen jota omassa keittiössäni harvoin löytyy - eli siis pitkä. Siitä ei kuitenkaan näin amatöörin silmiin osu yhtään "haitallista" ainesosaa.
Hälsans Kök Soija Chorizo-makkarat sopivat ovo-vegetaarista ruokavaliota noudattavalle. Vehnäproteiineja siitä löytyy joten gluteenittomaan ruokavalioon eivät sovi.

Kokonaisuudessaan yllättävän hyvä tuote. Pakkaus sisältää 4kpl grillimakkaran kokoisia makkaroita. Sulatin ja avasin kaksi pakettia mutta huomasin että yksi paketti riittää oikein hyvin noin kolmen litran keiton makkarosuudeksi. Paketoin ylimääräiset makkarat jääkaappiin ja niistä riittää pohja-aines johonkin toiseen makkararuokaan.

Buzzaus on minulle yksi mukava harrastus muiden joukossa. Buzzaajana saan silloin tällöin testattavaksi uusia mielenkiintoisia tuotteita. Mitään palkkaa touhusta ei makseta, mutta kivat tuotepaketit toimivat kannustimena.
Uusia buzzadoreita rekrytoidaan jatkuvasti. Jos innostut aiheesta niin voit ilmottautua TÄÄLLÄ.
Juttuja aiemmista buzzauskokemuksistani ja lisätietoa aiheesta löydät TÄÄLTÄ.

kasvismakkarakeitto / sofrito keiton pohjana /                                                            

tiistai 23. huhtikuuta 2013

Purjon uudet vaatteet



Sadepäivästä ja eilisen mainospostin taimihinnoista motivoituneena koulin tänään purjontaimet. Purjon kasvatus on minulle ihan uusi kokeilu, joten mitään omakohtaista kokemusta minulla ei entuudestaan aiheesta ole.

Noin kymmensenttisiä ruohon-näköisiä puikuloita lootan täydeltä. Kylvin purjonsiemenet 30.3 eli noin kolme viikkoa sitten.

Aloitin ihan perinteisellä ruukutuksella mutta aika pian huomasin että hommaan saa tuhraantumaan koko päivän ja kaikki loput purkit ja mullatkin...
Istutin purjot aiempaa syvempään ja lyhensin latvaa ihan reilusti.

Muistin sitten joskus kuulleeni että purjon voisi purkittaa sanomalehteen rullaamalla. Se olikin sitten kaikki mitä aiheesta tiesin ja loput on opeteltu kantapään kautta...
Nämä kuvat siis jo muutaman koeversion tulos: Olkaa hyvät - tähän pisteeseen saakka hiottu ohje purjon purkituksesta sanomalehtirullaan. Erittäinkin tilatehokas ja nopea purjon koulimis- ja ruukutustapa

Parhaiten toimi pitkittäin kaksinkerroin taitettu Keski-Suomalaisen tuplasivu.

Paperi kastellaan kohtuullisen kosteaksi suihkupullolla sumuttamalla. Lian märkä paperi repeilee helposti.

Sopiva määrä multaa: Täytä suunniteltu ruukku mullalla. Levitä siitä multa kostutetun sanomalehden yläpuolikkaaseen.

Taputtele multa tasaiseksi kerrokseksi koko yläpuolikkaan alueelle.

Asettele purjontaimet noin viiden sentin välein. Huhupuheiden mukaan purjo jopa tykkää jos sen juuria vähän typistää - ei siis haittaa vaikka juuri vähän koulimisessa katkeilee. Laitoin taimet aiempaa "syvempään" eli osan vihreääkin vartta mullan päälle. Latvat jätetään sanomalehden yläreunan yläpuolelle.

Lisäsin ja taputtelin juurien päälle vielä ripauksen multaa jotta taimet pysyvät paikoillaan.

Sanomalehden alareuna kostutetaan ja taitetaan mullan päälle.

Sitten vaan rullaillaan paketti varovasti kasaan kuin kääretorttu. Varo venyttämästä liikaa ettei paperi repeile.


Se on siinä. Ja nyt huomaatte miksi kannattaa mitata multamäärä valmiiksi:

Kääryle sopii heittämällä siihen partaukko pänikkään mihin pitikin :)


Ja tässä opettavainen kuva ensimmäisestä ja viimeisestä purjokääretortusta :)

Vasemmanpuoleiseen pyttyyn ei ole mitattu sopivaa multamäärää. Kehitystyön tulosta on myös tämä käytettävän sanomalehden valinta: Pitkittäin kaksinkerroin taitettu Keski-Suomalaisen tuplasivu - ihan passeli partaukkopänikkään.

Ja sinne vaan ikkunalle purjotkin. Latvoin taimia ihan reilusti, kuten oppineet puutarhurit kehottavat tekemään. Tätä ruukutusteoriaa en siis ole aiemmin kokeillut, enkä muuten purjon kasvatustakaan. Lupaan kertoa rehelliseti miten tämä tarina päättyy :D

Päivityksenä: Tarina päättyi hyvin. Rullassa kasvaneet taimet olivat käytännössä lähes purkkitaimien veroisia. Jatkan harrastusta samalla systeemillä :)


Päivitystä juttuun: Seuraavana keväänä kokeilin rullata purjontaimia myös folioon ja kelmuun. Sanomalehti on ehkä edelleen se ykkösvaihtoehto, mutta linkistä löydät faktaa myös uusista kokeiluista.

Ja ikkunalta löytyvät jo kevään ensimmäiset tomaatitkin :)